Hampaiden reikiintyminen

Voidaan puhua eräänlaisesta tasapainohäiriöstä potilaan kariesta estävien ja sitä edistävien tekijöiden välillä. Karieksen syntyyn vaikuttavat erityisesti potilaan ruokailutottumukset ja ravinto, kotihoidon taso, suun mikrobiston koostumus sekä syljen määrä ja laatu.

Karieksen muodostumiseen vaikuttavat monet bakteerit. Mutans-streptokit usein käynnistävät karioitumisprosessin, monet muut bakteerit kuten laktobasillit vastaavat karieksen etenemisestä. Mutans-steroptokokki-tartunta saadaan usein varhain lapsuudessa ennen kouluikää syljen välityksellä. Kerran suuhun ilmaantuessaan, bakteeri pysyy siellä koko loppuelämän. Siksi olisikin tärkeää suojella alle kouluikäistä lasta varhaislapsuudessa muiden sylkikontakteilta. Kouluiässä mutans-tartunta on epätodennäköisempi, koska lapsen suuhun on jo kolonisoitunut yksilöllinen bakteeriflora, joka pyrkii vastustamaan uusia tulokkaita. Mutans-sreptokokki tosin ei automaattisesti aiheuta suussa hammaskariesta vaan karioitumisprosessi käynnistyy mikäli muut kariesta edistävät tekijät ovat mukana.

Vähentynyt syljen eritys altistaa reikiintymiselle. Sylki sisältää immunologia tekijöitä, jotka vähentävät bakteereiden kasvua. Lisäksi syljellä on mekaaninen suuta huuhteleva ja puhdistava vaikutus. Sylki myös puskuroi suun happamuutta. Monet lääkkeet kuivaavat suuta. Myös eräisiin sairauksiin kuten Sjögrenin syndroomaan liittyy pysyvä alentunut syljen eritys. Nämä potilaat ovat erityisen kariesalttiita.

Makeat ja happamat ravintoaineet sekä juomat luovat karieksen synnylle otolliset olosuhteet. Makeuttajista ruokasokerin lisäksi myös hunaja ja erilaiset siirapit ovat haitallisia hampaille. Sen sijaan keinotekoiset makeutusaineet (aspartaami, sakariini) ovat vaarattomia hampaille. Korkeaenegisinä ravinnonlähteinä sokerit tajoavat haitallisille bakteereille otollisen kasvuympäristön. Bakteerit puolestaan tuottavat happoa, joka vahingoittaa hampaan kiillettä. Happamat ruoka-aineet ja juomat aiheuttavat myös suoraan hampaan kiilteen pehmenemista ja altistavat hampaan reikiintymiselle. Kiilteen heikkeneminen saattaa näkyä sen pinnalla valkolaikkusuutena.

Kariesta pystyy ehkäisemään kotioloissa ennen kaikkea oikeilla ruokailutottumuksilla sekä huolellisella ja säännöllisellä hampaiden harjauksella fluorihammastahnalla. Hampaat tulisi puhdistaa vähintään kahdesti päivässä sekä hampaiden välit kerran päivässä.
Koivusokeri ksylitolilla on myös kariesta estävä vaikutus. Se lisää syljen eritystä ja puskurikapasiteettia. Ksylitoli myös vähentää haitallisten mutans-streptokokkien määrää suussa. Ruokailun jäkeen ksylitol-purukumin käyttö vähentää syntynyttä happohyökkäystä.
Jos potilas on erityisen kariesaltis, on lisäfluorin saanti perusteltua. Fluoritablettien käyttötarpeesta saat lisätietoa hammaslääkäriltäsi. Fluori voi remineralisoida jo vaurioitunutta hampaan kiillettä ja estää näin karieksen syntyä ja etenemistä.

Hammaskaries voi edetä hitaasti, mutta sen eteneminen on syytä pysäyttää ajoissa paikkaamalla. Hampaan ytimeen edetessään se aiheuttaa usein särkyä, jolloin edessä voi olla jo hampaan juurihoito. Pidemmän ajan kuluessa hoitamaton tulehdus etenee leukaluuhun.