Palvelut
Pyrin palvelemaan potilaitani monipuolisesti
Kerron potilaille eri vaihtoehdoista ja kuuntelen myös heidän omia toiveitaan hoidon suhteen. Pelkopotilaiden hoidon aloitan hyvin varoen ajan kanssa.
Ensimmäisellä käynnillä uudet potilaat täyttävät vastaanotolla esitietokaavakkeen.
- Hampaiston ja kiinnityskudosten perushoidot
- Hampaiden paikkaus
- Hampaiden juurihoito
- Kirurgiset toimenpiteet (hampaiden poistot, limakalvonäytteiden otto, limakalvohyperplasioiden poistot)
- Irto- ja kiinteä protetiikka
- Purennalliset vaivat
Proteettinen hoito
Puuttuvat hampaat voidaan korvata irtoproteeseilla tai omiin hampaisiin tai keinojuuriin pysyvästi kiinnittettävillä kruunuilla tai silloilla.
Hoidon tarve ja eri vaihtoehdot arvioidaan yksilöllisesti tutkimalla potilaan hampaat, kiinnityskudokset ja purenta. Ennen hoidon aloitusta huonokuntoiset hampaat poistetaan, mahdolliset tulehdukset ja kariesleesiot hoidetaan sekä poistetaan hammaskivi. Otetaan myös tarvittavat röntgenkuvat, hammasmuotit ja kuunnellaan potilaan toiveet hoidon toteutuksesta. Potilaan yleissairaudet voivat vaikuttaa hoitopäätökseen. Vaikka joitakin hampaita puuttuisikin, ei niiden korvaaminen ole aina välttämätöntä.
Irtoproteeseilla korvataan useampi hammas kerrallaan. Kiinteä protetiikka voidaan toteuttaa joko yksittäisin hammaskruunuin tai useamman hampaan korvaavalla sillalla.
Proteesien hampaiden väri katsotaan vastaanotolla yhdessä hammaslääkärin kanssa, mutta potilas tekee kuitenkin lopullisen valinnan. Proteettisilla ratkaisulla voi olla vaikutusta myös puheeseen ja hymyyn.
Protetiikka on usein hammaslääkärin ja hammaslaboratorion yhteistyötä. Hammaslääkäri suunnittelee proteesin, tekee suussa ja hampaissa tarvittavat esivalmistelut ja toimenpiteet sekä ottaa jäljennökset proteesia varten. Hammaslaboratorio fyysisesti valmistaa proteesin. Tämän jälkeen hammaslääkärin vastaanotolla proteesi sovitetaan tai sementoidaan suuhun ja hammaslääkäri tarkistaa purennan ja tekee tarvittavat hionnat.
Irtoproteesit
Irtoproteesit ovat nimensä mukaisesti suusta irrotettavia. Niitä ovat kokoproteesi, muovinen osaproteesi tai metallirunkoinen osaproteesi.
Kokoproteesihoidossa poistetaan leuasta kaikki potilaan jäljellä olevat hampaat. Kokoproteesiin päädytään, jos suussa ei ole riittävästi hampaita takaamaan riitävä purenta ja jäljellä olevien hampaiden ja kiinnityskudosten tila on hyvin huono. Tällöin jo yleisterveydellisistä syistä kaikkien hampaiden poisto voi olla perusteltua.
Osaproteesi voidaan valmistaa, kun suuhun voidaan jättää riittävästi hyväkuntoisia hampaita. Tällöinkin kuitenkin ennen hoidon aloittamista poistetaan huonokuntoiset hampaat, jos niitä on. Jäljelle jääneiden hampaiden kiinnitystyskudosten tulisi olla kunnossa, jotta hoito voidaan toteuttaa. Osaproteesin hammaslääkäri suunnittelee aina yksilöllisesti potilaan purennan mukaan.
Metallirunkoinen osaproteesi peittää vähemmän limakalvoja ja ienrajoja kuin muovinen osaproteesi ja voi tuntua potilaasta miellyttävämmältä. Metallirunkoisen osaproteesihoidon kääntöpuolena on kuitenkin sen lähes kaksinkertainen hinta verrattuna muoviseen osaproteesiin. Metallinen osaproteesi on kuitenkin suussa hieman hygieenisempi.
Sekä muoviset että metallirunkoiset osaproteesit tukeutuvat suussa limakalvoihin, alveoliharjanteisiin sekä erinäisillä metallisilla pinteillä jäljellä oleviin omiin hampaisiin. Pinteiden sijainti pyritään mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan siten, että ne olisivat huomaamattomia ulospäin.
Mikäli potilaan jäännöshampaisto on hyvin vajaa, on muovinen osaproteesi usein vain eräänlainen välivaihe ennen siirtymistä kokoproteesiin. Joskus kannattaakin miettiä onko sittenkin järkevämpää toteuttaa kokoproteesihoito heti.
Irtoproteesien puhtaudesta on huolehdittava hyvin. Ne peittävät suussa normaalisti vapaina olevia rakenteita, keräävät plakkia ja voivat siten edesauttaa ikenien tulehtumista ja hampaiden reikiintymistä. Irtoproteeseja tulee pestä ainakin kerran päivässä astianpesuaineella omalla harjallaan. Aterioiden jälkeen ne on myös hyvä huuhdella vedellä. Yöksi irtoproteesit tulisi ottaa pois suusta. Vesilasiin niitä ei kuitenkaan tarvitse laittaa.
Kiinteä protetiikka
Kiinteällä protetiikalla tarkoitetaan potilaan omiin hampaisiin tai leukaluuhun istutettuihin keinojuuriin (implantteihin) pysyvästi kiinnitettyjä useamman hampaan siltoja sekä yksittäisiä kruunuja. Myös oman etuhampaan näkyvä etupinta voidaan korvata pinnoitteella.
Pysyvillä kruunuilla ja silloilla on mahdollista korvata puuttuvia hammasaukkoja sekä karioituineita ja kuluneita hampaita. Luonteeltaan hoito on myös esteettistä ja ennaltaehkäisevää. Kruunutukset suojaavat hammasta karioitumiselta, mahdolliselta eroosiovauriolta ja voivat ehkäistä purentavaivoja. Niillä voidaan korjata myös hampaiden asentovirheitä.
Kiinteiden hammaskruunujen ja – siltojen runko-osa on usein zirkoniaa tai metalliseosta, pintaosa posliinia. Zirkoniakruunujen väri ja valo-optiset ominaisuudet ovat paremmat kuin runko-osaltaan metallisilla metallokeraamisilla kruunuilla. Hammaskruunu voi olla myös kokonaan valmistettu kullasta.
Etuhampaan etupinnan korvaava hammaspinnoite voi olla keramiaa tai muovia. Muovipinnoite on halvempi, mutta se ei ole yhtä kestävä ja värjääntyy helpommin.
Kun kiinteää protetiikkaa tehdään potilaan omiin hampaisiin, hammaslääkäri hioo tarvittavat hampaat pilareiksi. Näiden hammaspilarien varaan sementoidaan hoidon lopuksi silta tai yksittäinen kruunu. Hoidon ajaksi hiotut pilarit suojataan vastaanotolla valmistettavalla väliaikaisella kruunulla tai sillalla. Jos hiottavan hampaan kruunu ei ole riittävän hyvässä kunnossa, on hampaan juuri hoidettava ja valmistettava metallinen nastakruunu.
Hoito kaiken kaikkiaan käsittää monta vaihetta ja edellyttää potilaalta useampia hoitokäyntejä. Tarvittaessa hampaat hiottaessa puudutetaan ja hoito on potilaalle kivutonta.
Hoidon lopuksi valmis kruunu tai silta sementoidaan pysyvästi ja hammaslääkäri tarkistaa purennan.
Kiinteitä kruunuja ja siltoja tulee hoitaa siinä missä muitakin omia hampaita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hammasvälien ja kruunujen saumojen puhdistukseen. Myös sillan välihampaan alle jäävä tyhjä tila olisi pyrittävä puhdistamaan. Tätä tarkoitusta varten aptekista on saatavissa erityisiä hammaslanganviejiä. Hammasvälejä olisi hyvä puhdistaa hammasväliharjoilla.
Kiinteiden proteesien ja niitä tukevien hampaiden kunto tulee tarkistaa hammaslääkärin vastaanotolla tutkimuksin ja röntgenkuvin säänöllisin väliajoin.
Vastaanotoltani saa omiin hampaisiin kiinnitettäviä kruunuja ja siltoja, mutta keinojuurihoitoa en anna. Siksi en ole sitä käsitellyt tässä sen enempää. Tapauskohtaisesti on päätettävä kumpi hoito on järkevämpää.
Irtoproteesihoitoon verrattuna kiinteä protetiikka on kalliimpaa, mutta suun terveyden ja toiminnan kannalta parempi vaihtoehto.
Kuitusilta
Kyse on Suomessa kehitetystä lasikuitulujitteesta ja yhdistelmämuovista hammaslääkärin vastaanotolla valmistetusta potilaan omiin hampaisiin pysyvästi kiinnitettävästä sillasta. Silta valmistetaan yhdellä hoitokäynnillä. Hoitoa ennen hampaat on kuitenkin tutkittava kuten muidenkin proteesivaihtoehtojen yhteydessä. Ratkaisu on kiinteistä proteeseista edullisin, mutta myös heikoin kestävyydeltään. Sillan kestävyyteen vaikuttavat mm. sen pituus, purenta, purennassa oleva tila sekä potilaan karioitumisalttius. Kun silta aikanaan irtoaa tai hajoaa, ei se aiheuta pysyvää vahinkoa. Se on myös helppo purkaa myöhemmin ja korvata kestävämmällä protetiikalla, jos vain suun ja hampaiden kunto muuten sitä puoltavat. Esteettisesti kuitusilta ei ole niin kaunis kuin keraaminen silta.